Puheenjohtajan palsta
![]() |
Uusi kausi, uudet haasteet 6.1.2012
Kahden hyvän talven jälkeen on vuorossa normaali 2000- luvun talvi. Ennen vuoden vaihdetta hyvissä luonnonlumiolosuhteissa on voinut hiihtää ainoastaan muutamissa Ylä-Savon kunnissa. Leutojen pakkasten vuoksi edes lumitykeillä ei ole saatu tehdyksi lunta riittävästi. Kahden edellisen talven sokaisemana eri puolilla Suomea kesän yli varastoitu lumi levitettiin liian aikaisin sillä seurauksella että lumi suli pois muutamassa viikossa. Jos lunta ei ole varastossa kymmeniätuhansia kuutioita niin silloin maltti on valttia ja on viisainta pitää lumi kasassa pitkälti marraskuulle ja odottaa ilmojen kylmenemistä. Onneksi Kuopiossa toimittiin näin ja Puijon hiihtostadionin noin 1.2 km:n lenkki on mahdollistanut edes jonkinlaisen lajiharjoittelun kuopiolaisille ja lähikuntalaisille. Väkisinkin hiihtomäärät ja hiihtokerrat jäävät vähemmäksi kuin jos erilaisia latuja olisi enemmän käytössä. Lisäksi Leppävirran Kymppiareena ja Lapinlahden ensilumenlatu ovat olleet ahkerassa käytössä. Toivottavasti näillä paikkakunnilla pystytään tulevina vuosina tekemään hiukan pidempiä latuja varastolumesta ja muutama uusi ensilumen latu olisi tervetullut lisä. Hiihtoseurojen pitää olla aktiivisesti yhteydessä kuntien päättäjiin. Kuitenkin kaikkein tärkein ja ensimmäinen asia olisi saada latupohjat sille tasolle kuin niiden kuuluu olla. Pohjat on oltava tasaiset ja latu-urien riittävän leveät. Valitettavan useissa paikoissa lumi jää ensin ainakin osittain puiden oksille ja kelien lauhduttua lumi valuu vetenä latu-urille. Joissakin kunnissa asia on korjattu kuntoon, kun taas monissa kunnissa ihmetellään ja taivastellaan vuodesta toiseen saman ongelman kanssa. Suomi on harvaan asuttu maa. Ei tukkimetsää tarvitse kasvattaa latu-urilla. Maastohiihto on mitä parhain kuntoilumuoto ja harrastajia on hyvin paljon. Hiihtäjistä vain pikkuosa on kilpahiihtäjiä eli hyvillä hiihto-olosuhteilla on merkitystä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Lisäksi on päivän selvä asia, että ladut pitää ajaa tarvittaessa myös viikonloppuisin koska silloin ihmisillä on eniten aikaa nauttia hiihdosta.
Leudon alkutalven vuoksi valtaosa marras-joulukuun kansallisista kilpailuista on joko peruttu tai siirretty myöhäisempään ajankohtaan. Pohjois-Savon maakuntaviesti piti siirtää myöhemmäksi ja edelleenkin on vaarana, että joitakin piirimme kisoja voidaan joutua siirtämään tai perumaan. Maakuntaviestin ajankohtaa on jo mietitty silloin tällöin mutta tähän asti se on pyritty pitämään loppiaisena. Monta kertaa se on pitänyt siirtää myöhemmäksi joko pakkasen tai lumenpuutteen vuoksi. Viime vuonna viesti pystyttiin hiihtämään loppiaisena, mutta nuorten SM- hiihtojen alkaessa kaksi päivää myöhemmin kaikki meidän parhaat M20 ja N20 sarjojen hiihtäjät katsoivat parhaimmaksi keskittyä SM-hiihtoihin. Olisiko jo aika siirtää maakuntaviesti maaliskuulle jolloin on varmasti lunta ja pakkanen pysyy varmuudella sallituissa rajoissa? Kilpailukalenterista on varsin vaikea löytää viikonloppua jolloin ei olisi jotain SM-kilpailua. Jos halutaan löytää ajankohta, milloin ei ole mitään SM-kisoja ja samalla piirimme parhaat maastohiihtäjät voisivat osallistua viestiin, niin tehtävä vaikuttaa jo mahdottomalta.
Hiihtäjät ja mäkihyppääjät ovat parhaillaan kilpailemassa Keski-Euroopan rahakkailla kiertueilla. Suomessa pitää tulla toimeen pienillä budjeteilla ilmeisesti kaikissa lumilajeissa. Mäen ja yhdistetyn huolestuttavasta tilanteesta olemme saaneet kuulla ja lukea tiedostusvälineistä. Toivotaan että maastohiihto ry pysyy budjetissaan ja että tulevina vuosina maastohiihto ry pystyisi tukemaan hiukan paremmin myös A-maajoukkueen takana tulevia ryhmiä ja jopa hiihtopiirejä. Hiihtopiirien tilanne on varsin erikoinen, koska avustuksia hiihtopiirit saavat 0 €. Pohjois-Savossa on samaan aikaan ollut toinen erikoisuus eli Pohjois-Savon Hiihto ry ei ole perinyt jäsenseuroiltaan jäsenmaksua. Marraskuun syyskokous päätti yksimielisesti että jäsenmaksuja aletaan periä tästä vuodesta alkaen. Tänä vuonna uusi kilpailusarja on Suomen Cup joka televisioidaan Ylen kanavilla. Toivottavasti tätä kautta myös A-maajoukkueeseen kuulumattomat urheilijat ja viestiporukat saavat lisää tukijoita. Ensimmäisessä osakilpailussa monella urheilijalla näytti olevan kilpa-asuissa ja pipoissa tilaa uusien tukijoiden logoille.
Uuden haastavan tilanteen edessä ovat myös meidän nuoret menestyneet urheilijamme, jotka hiihtävät nyt ensimmäistä kautta miesten ja naisten sarjoissa. Talven ensimmäisten kilpailujen perusteella näyttää, että kehitystä on edelleenkin tullut. Niskasen Kerttu katkaisi viime talvena yli kymmenen vuoden ajanjakson, jolloin aikuisten arvokisoissa ei ollut pohjoissavolaista hiihtäjää. Toivotaan, että siitä alkoi pitkä kausi jolloin Pohjois-Savosta on edustaja arvokisoissa, vaikka useamman hiihtäjän voimin. Aikaa ja töitä tavoite vaatii, mutta kaikki on mahdollista. Luultavasti Sotshin olympialaisten jälkeen moni nykyinen maajoukkuehiihtäjä lopettaa hiihtämisen huipulla. Viimeistään silloin on tilaa uusille nimille. Hienoa on ollut huomata että tänä vuonna myös nuorten sarjoissa menestymättömät urheilijat eli Anssi Pentsinen ja Laura Ahervo ovat hiihtäneet useita kertoja maailmancupin pisteille. Motivoituneella ja ahkeralla urheilijalla on mahdollisuus menestyä, olipa tullut menestystä tai ei nuorten sarjoissa. Tärkeintä nuorena on liikkua paljon ja monipuolisesti. Hiihtokelien vähitellen parantuessa lähdetään kaikki joukolla ladulle kukin omin tavoittein.
Arto Heiskanen
